Linnunlaulun salonkien yleisesittely

Linnunlaulun huvila-alue Helsingissä on monin tavoin mielenkiintoinen: 150-vuotisen historiansa aikana huviloiden asukkaina on ollut monenmoista väkeä, niin yläluokan edustajia kuin työväestöä. Alueella asuneet ja edelleen asuvat taiteilijat ovat aina tuoneet mukaan värikkyyttä ja elämää. Kiinnostavia vaiheita alueeseen liittyen on nähty myös kaupunkisuunnittelun painopisteiden muutoksissa ja myös yleiset historiallisten ajanjaksojen erityispiirteet näkyvät huviloiden ja siellä asuneiden ihmisten vaiheissa.

Maininnan ansaitsevat tässä yhteydessä Maila Talvion 1900-luvun alkupuolella Linnunlaulun huviloissa ja Meilahdessa järjestämät suositut kirjalliset salongit. Toisinaan kirjallisten sisältöjen ohella saatettiin pureutua myös runojen tai novellien esityksiin ja esitystapojen kehittelyyn. Ovet olivat auki vierailijoille, joiden joukossa on monia vaikuttajia ja myös ulkomaisia tuttavuuksia. Asukkaana tai vieraana nähtiin vaikkapa Eino Leino, K. J. Ståhlberg, Ilmari Kianto, Otto Manninen…lista on pitkä. Maila Talviota kuvataan emäntänä välittömäksi ja sydämelliseksi, mikä onkin tämäntyyppiselle toiminnalle elinehto.

Kun astuu tänä päivänä Linnunlaulun huviloihin kuten Siniseen huvilaan, Eläintarhan huvilaan tai Villa Kiveen, tulee tämä moninaisuus hetkessä hyvin lähelle ja käsin kosketeltavaksi. Talojen asukkaiden ja omistajien tarinat vievät alueen historiaan, yleiseen historiaan, rakennusteknisiin kysymyksiin, politiikkaan, säätiloihin, asukkaiden kommelluksiin ja taideaiheisiin kiehtovalla tavalla.

Encanto Music ry:n taidesalonkiprojekti alkoi suurta innostusta herättäneestä testitapahtumasta syksyllä 2015. Meneillään olevan kolmivuotisen kehityshankkeen aikana kuunnellaan, kohdataan, keskustellaan ja kokeillaan, millaisia taidetuotoksia sopivia aineksia sekoittamalla saadaan aikaan. Historian havinaa unohtamatta halutaan tarttua kulttuurisiin ilmiöihin tämän päivän hengessä. Taidesalonkien emännöintiä hoitanut Laura Kajander on ojentanut kauhan vuoden 2016 lopussa Lea Pekkalalle; soppa poreilkoon, hauduttamalla hyvää tulee!

Tapahtumapaikkoja:
Eläintarhan huvila, Eläintarhantie 14
Sininen huvila, Linnunlauluntie 11
Villa Kivi, Linnunlauluntie 7

Kiitos:
Helsingin kaupungin kulttuurikeskus, Koneen säätiö, MES, Oskar Öflundin säätiö, Ari Harenko, Taiteilijakoti Erkkolan klubi (18.9.2016)

*****

LISÄÄ HUVILAHISTORIAA Taiteiden yön Taidevaellusretkeltä (elokuu 2017)

Taideretkikuntamme yhden illan nuuhkaisu Linnunlaulun kallioiden huvilahistoriaan ja huviloiden tähän päivään aloitettiin sen historiallisesta sydämestä, Eläintarhan huvilan takapihalta. Kyseisen huvilan kupeeseen sijoittui nimittäin jo 1840-luvulla vireästi juhlapaikkana ja aistinautintojen tyyssijana toiminut Gröna Villan. Helsingin kaupungin vuonna 1877 määrittämässä maanjaossa Töölönlahden itäpuolinen alue jaettiin 14:ään aidattuun huvilatilaan, viidenneksitoista tänä päivänä kuitenkin lasketaan alueella jo sijainnut vanhin Gröna Villan. Vuonna 1889 valmistuneen, Oskar Sundbergin suunnitteleman Eläintarhan huvilan rakennuttaja, rautatieläinen Frans Oskar Blom asui seitsenlapsisen perheensä kanssa nimenomaisessa villassa odottaessaan huvilansa valmistumista. Gröna Villan purettiin lopulta 1960 -luvulla rautatien levennystöiden tieltä.

Djurgårds villor -alueen viidestätoista, etupäässä 1880- ja 1890 -luvuilla rakennetusta huvilasta on tänään jäljellä seitsemän piharakennuksineen. Kolme huvilaa on purettu levennetyn rautatiekuilun takia, neljä Helsingin kaupunginteatterin tieltä ja lähimpänä Hakaniemen toria sijainnut tieverkostosuunnitelmiin liittyen.

Alueen jakavan rautatien itäpuolen kalliolla sijaitseva, kaupungin tyylikkäästi restauroima Eläintarhan huvila antaa pysyväisnäyttelyssään oivan mahdollisuuden eläytyä 1800-luvun huvilakulttuuriin ja porvariskodin tunnelmaan. Huvila on läpi historiansa ollut tiiviissä asuinkäytössä. Rakennuttaja Blomin suurperhe asui aikanaan yläkerrassa vuokraten alakerran useille perhekunnille. Perikunta jatkoi 1950-luvun asuntopulan ja vuokrasäännöstelyn aikaan jaetun talon vuokraamista. Uusi omistaja Niilo Koljonen vuokrasi vielä 1990-luvulla kaivolla ja kompostikäymälällä varustettua kiinteistöä työssäkäyville nuorille ja opiskelijoille.

Helsingin kaupungin kulttuurikeskus on vuodesta 2000 ylläpitänyt huvilan yläkerrassa ulkomaalaisten taiteilijoiden residenssiä edistääkseen kansainvälistä taiteilijavaihtoa.

Itäpuolen kolmesta säilyneestä huvilasta kaksi on kivirakenteisia. Sokeain ystävät ry:n vuonna 1892 rakennuttama ja Magnus Schjerfbeckin suunnittelema "koti sokeille tytöille" laajeni 1906 käsittämään myös sokeain ammattikoulun ja kirjaston (suunnittelija Waldemar Aspelin). Nykyään rakennuksessa sijaitsee Helsingin kaupungin päiväkotivirasto ja tontin puuhuvilassa elämää vilisevä päiväkoti.

Kaupunginteatterin vierestä löytyy edustava suunnittelija Alfred Rosenbröjerin 1893 valmistunut Hedvig Sofiahemmet. Rakennus on rahoitettu peruukintekijä Hedvig Sofia Appelrothin testamenttilahjoituksella ja ulkoasun lisäksi myös sen kättötarkoitus on suojeltu. Säätiö rakennutti kiinteistön "sairaskodiksi kroonikoille". Tätä nykyä Hedvig Sofiahemmet palvelee yksityisenä, dementikoille soveltuvana naisten vanhainkotina.

Rautatien länsipuolelle johtaa 1880-luvulla Eläintarhantien jatkeeksi rakennettu silta ja sieltä löytyy edelleen neljä alkuperäisen tonttijaon mukaista huvilaa.

Kirjaimellisesti rautatiekuilun partaalla sijaitsee Sihvolan suunnittelem ns. Vaaleapunainen huvila. Rakennus toimii tänäkin päivänä rakennuttajasuvun yksityiskotina. Viereinen Niilo Michelssonin suunnittelema Sininen huvila toimii paitsi yksityiskotina, myös taiteilijapari Heleniuksen ateljee- ja näyttelytilana.

Linnunlaulun alueen värikästä, monimuotoista ja korkeakulttuurista historiaa edustaa yksi alueen maineikkaimmista puuhuviloista, Töölönlahden rannalla sijatseva Villa Kivi. Selim Lingqvistin ja Elia Heikelin suunnittelema huvila valmistui 1890 herrasväen vuokrataloksi. Vuonna 1904 huvilaan muuttanut kirjailija Maila Talvio muistetaan ylioppilaille suunnatun Lukupiirin perustajana. Talvio ja miehensä, kielitieteilijä Jooseppi Mikkola kutsuivat säännöllisesti kotiinsa koolle ajan merkittäviä kulttuuripersoonallisuuksia. Vieraina nähtiin myös kirjailijota ja suurlähettiläitä Ranskasta, Puolasta ja Baltian maista. Vuonna 1985 kaupunki lahjoitti ostamansa purku-uhan alaisen huvilan sivurakennuksineen Kivi-talo Säätiön omistukseen. Tänään Villa Kivi toimiikirjallisuuden talona tarjoten kirjailijoille työtiloja ja residenssin vierashuoneita. Myös lukemista edistävän Lukukeskus toimii Villa Kivestä käsin.

Villa Kiven vastapäisellä kalliolla junaradan vieressä sijaitsee säilyneistä huviloista viimeinen, arkkitehti J. Westerlundin yksityiskäyttöön suunnittelema huvila nro 9. Vuonna 1929 sen kuitenkin osti Helsingin Diakonissalaitos perustaen sinne kehitysvammaisten lasten hoitokodin, Rinnekodin. Huvilan omistaa nykyisin värikkäällä tavalla Helsingin kunnallispolitiikassakin vaikuttanut ikianarkisti Aulis Junes. Hän kunnostaa suurta perinnehuvilaansa hitaasti uhkasakkojen alla ja suunnittelee haaveillen rakennuksen museoinnista. Nähtäväksi jää, mutta mm. hänen taistelunsa alueen virkistyskäytössä säilymiseksi uudisrakentamisen paineessa on joka tapauksessa kantanut tähän päivään saakka.

*****

SALONKISARJAN ENSIMMÄISET TAPAHTUMAT

SINISEN HUVILAN TAIDESALONKI LEINON JÄLJILLÄ
La 19.3.2016 klo 16, Linnunlauluntie 11 B 1
Leino ja Onerva, Siamin kaksoset
- Hannu Mäkelä, kirjailija ja tutkija
Venäjän Karjalan katoava kulttuurimaisema
- Jorma Helenius, taidemaalari
Unohdetut sävelet
- Sanna Huntus, kantele ja Leena Joutsenlahti, kansanomaiset puhaltimet

TAIDESALONKI KANSAINVÄLISESSÄ HENGESSÄ
Encanto Festival-avajaistilaisuus

Ke 13.4.2016 klo 19.30 Villa Kivi, Linnunlauluntie 7
Maila Talvion salongit: kohua, kirjallisuutta ja musiikkia
- Liisi Huhtala, kirjallisuuden professori emerita
Musiikkia ja puhetta; vanhaa musiikkia ja uusia tulkintoja Locken ja Telemannin tahtiin.
- Encanto House Band barokkiviulisti Georg Kallweitin johdolla sekä kirjailija ja kertoja Roman Schatz

***

ENCANTO FESTIVAL -salongit Kauniaisissa la 16.4.2016 klo 15

SALONKI I la 16.4. klo 15
Kauniissa kodissa Kauniaisissa väkeä jutuillaan viihdtytti Roman Schatz ja intensiivistä lyömäsoitinimprovisaatiota tarjoili berliiniläinen Michael Metzler.

SALONKI II la 16.4. klo 15
Margret Köll soitti Kauniaisten keskustassa sijaitsevassa kodissa barokkiharppua ja kertoi ohjelmasta sekä soittimestaan. Taikuri Daniel Velho ehti olla monessa paikassa yhtä aikaa, myös täällä!

SALONKI III la 16.4. klo 15
Kaunialan sairaalassa musisoi Encanto House Band Anthony Marinin kokoamalla ohjelmalla. Taikatempuillaan viihdytti myös täällä espanjalainen vastikään Suomeen saapunut nuori taikurimies, Daniel Velho.