Konserttitalojen ja vakiintuneiden instituutioiden ympärillä, reunoilla, sivussa ja vähän sisälläkin kuhisee. Taiteilijat lunastavat jälleen paikkansa uudistajina ja suunnannäyttäjinä ja kokeilijoina. Maailmanlaajuisesta tarpeesta tehdä jotain toisin kumpuaa eri kolkilla samaa problematiikkaa käsitteleviä ratkaisuja tuhansine variaatioineen. Mistä on kyse ja miten ilmiötä pitäisi nimittää?

Monen genren musiikkia

Kyse on siitä, että taiteilijat eivät halua pysyä lokeroissaan. Kyse on eri taidelajien ja musiikkigenrejen tasa-arvoistumisesta hyvällä tavalla ja kyse on kokeilunhaluisista ja uudistusmielisistä taiteilijoista. Kyse on rakkaudesta musiikkiin, jota ei enää voikaan määritellä muuksi kuin musiikiksi. Kansanmusiikkivaikutteet virtaavat klassisiin sävellyksiin, jazz, rock, pop tai musiikkiteknologia ja videoinstallaatiot otetaan mukaan, jos säveltäjä tai esiintyjät niin haluavat. Uusi musiikki on miellettävä uudella tavalla tai sitten on keksittävä uusi nimitys sellaiselle uudelle musiikille, joka ei rikokaan rajoja vaan yhdistelee luovalla ja kokeilevalla tavalla erilaisia vanhoja tyylilajeja. Uusi musiikki ei välttämättä enää olekaan sitä, mikä leimautui viime vuosikymmenten aikana vaikeaksi ja riitasointuiseksi.

Monenlaisia raameja

Musiikin sisällön uusien muotojen tavoin myös musiikin tarjoilu saa uusia muotoja. Taiteilijat etsivät tiiviimpää vuorovaikutusta yleisön kanssa tilojen ja toteutustapojen kautta. Kotikonsertit, katuperformanssit, kauppakeskusmusiikki, ratikkataide sekä tehtaisiin ja tunneleihin rakennetut esitykset ovat esimerkkejä uusista muodoista uusissa tiloissa ja tilanteissa. Encanton näkökulmasta mukana on myös vanhoja uudestaan löydettyjä musisointiyhteyksiä kun muistetaan aikaa, jolloin kadut, kievarit, kammarit, kirkot ja hovijuhlat kaikki toimivat musiikin esityspaikkoina ilman nykyisen konserttiformaatin kaltaista vakiintunutta hierarkista toimintatapaa. Maailmalla on nykyisin myös festivaaleja, jotka ovat innokkaasti tarttuneet näihin uusvanhoihin konsepteihin lisäten joukkoon mitä mielikuvituksellisimpia uusia elementtejä.

Maailmanlaajuinen ilmiö ja kysymyksiä

Klassisen musiikin toimijoiden Classical:NEXT -tapahtumassa Rotterdamissa (touko 2016) uudenlainen klassisen musiikin teko ja festivaaliaiheet nousivat vahvasti esiin keskusteluissa, showcase-esityksissä ja mentorointipöytien kyselyaiheina. Innovatiivisten yhtyeiden tuottajat ja managerit eri puolilta maailmaa ihmettelivät, kuinka selittää yhtyeen tai festivaalin tyylilajia kun se sisältää niin monenlaista sekoittuvaa ja limittyvää sisältöä. Mihin ruutuun laittaa rasti menovinkki-ilmoituksessa kun mukana on jazzahtavaa ja klassismaista ja folkmaista musiikkia? Miltä jaostolta hakea apurahoja, mistä edunvalvojayhdistys, millä osastolla opiskella, minkä kategorian soittolistalle ladata äänitteitä, tarjotako konserttia jazz- vai klassisen musiikin festivaalille? Tai kuinka kuvailla yleisölle projektia, joka on hieno, mutta jolle ei ole olemassa yleistermiä vielä?

Indie Classic?

Onko tämän ajan uudelle musiikille, tyylejä sekoittavalle monimuotoiselle soitannalle, aika keksiä uusi termi? Crossover, niin rajoja ylittävää toimintaa kuvaava sana kuin onkin, ei miellytä tekijöitä halvan, kaupallisen tai muuten huonon kaiun tähden. Löytyisikö sekoittamiselle muuta sanaa? Independent-johdannainen "indie classic" on mainittu yhtenä vaihtoehtona kuvaamaan itsenäisenä kasvavaa kaupallista ja muuta valtavirtaa vieroksuvana terminä.

Innovaatioita á la Classical:NEXT

Encanton näkökulmasta oli mielenkiintoista seurata Classical:NEXT -tapahtuman nimeämiä innovaatiopalkintoehdokkaita. Valitut yhtyeet ja festivaalit edustivat tätä kyseessä olevaa kokeilevaa suuntausta tai olivat muuten vain kekseliäitä yleisötyön tai vaikkapa internetin käytön suhteen. Suomesta listalla mukana oli mm. Meidän festivaali, eikä syyttä. Encanton blogissa on syytä mainita myös mitalisijoille päässyt Human Requiem, jonka toteutuspaikka oli Radialsystem V ja jossa osa tekijöistä on ollut samoja kuin Encanto Festivalin ideointityöryhmässä. Voittaja oli Ensemble Resonanz, yhtye, joka yhdistelee surutta ja hyvin korkeaa laatua ylläpitäen barokkia, nykymusiikkia, elektroniikkaa ja vaikkapa tilallisia kokeiluja vaikuttavalla ja vakuuttavalla tavalla. Näihin tilaisuuksiin uskaltautuneet ihmiset ovat useimmiten lippujonoissa uudemmankin kerran, mikä kertoo sisällöllisestä menestyksestä.

Kokeilevien projektien riskit ja rahoitus

On pitkä tie siihen, että voisi kuvitella säännöllisen rahoituksen löytävän näiden uusien kokeilujen luo nykyisissä vakiintuneissa kanavissa, joten myös rakenteellisesti täytyy etsiä uusia väyliä. Haluaisivatko myös taiteen rakastajat ja kuulijat kantaa kortensa kekoon tässä kokeiluprosessissa, mikä voisi tarkoittaa vaikkapa maksukykyisille tarjolla olevia kalliimpia lippuja kulttuurin saavutettavuudesta ja tasa-arvosta tinkimättä? Onko organisaatiorakenteissa uudistuspotentiaalia, voiko järjestelyjä hoitaa toisin?

Kokeilu saattaa myös epäonnistua, elämys ei kenties olekaan toivotun kaltainen. Mieli tarvitsee kuitenkin uusia impulsseja, henkinen hyvinvointi saa ruokaa hienosta taiteesta, kulttuuri tarvitsee uusia ratkaisuja ja aika tuo omat kysymyksensä, joihin taide voi osaltaan avata uusia kanavia. Ja jos uuden tekemiseen suhtautuu täydellä intohimolla ja antaumuksella, jotain hyvää siitä on pakko seurata!

Kohti uusia elämyksiä, uteliaana, ihmetellen...